Ihanaa päästä jakamaan tänne Magnesia online journey festivaali kokemuksia!

Mietin pitkään lähdenkö mukaan tähän matkalle, kalenteri on todella täynnä kaikenlaista ja pohdin onko tämä taas yksi asia siihen kaiken muun päälle. Kuitenkin mitä lähemmäs viimeinen ilmoittautumispäivä tuli, sitä vahvemmaksi tuli olo siitä, että tämä on juuri sitä mitä tarvitsen ja on aika panostaa taas omaan hyvinvointiin enemmän.

Usein mitä kiireisempiä me ollaan sen kipeämmin tarvitsemme hetkiä pysähtymiselle ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle. Jos on niin kiire, että ensimmäisenä mielessä käy ajatus siitä jaksaako edes yrittää mahduttaa 5 viikon jooga festareita kalenteriin tietää, että on aika tehdä muutoksia. On aika priorisoida ajankäyttöä paremmin. Etenkin tässä tapauksessa kun todella rakastan joogaa ja itsensä kehittämistä sekä kaikkea kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvää mitä Magnesia online journey festivaali on pullollaan.

Oma hyvinvointi ei voi olla se mistä karsitaan, sen täytyy olla etusijalla. Jos et pidä huolta itsestäsi, et voi myöskään pitää yhtä hyvää huolta muista tai olla muutenkaan paras versio itsestäsi.

On niin hassua miten me välillä vastustamme juuri niitä asioita joiden tiedämme tekevän meille hyvää ja joiden tiedämme syvällä sisimmässämme olevan niitä oikeita. Onneksi tässäkin voi kehittyä! Mitä enemmän itseään kuuntelee ja oppii tuntemaan sitä helpommin huomaa omalle kehitykselleen epäedullisia kaavoja, joita voi sitten pikkuhiljaa opetella muuttamaan.

Tunnetko olosi aina kiireiseksi?

Tiesittekö, että jatkuva tarve tuntea olonsa kiireiseksi on usein myös trauman johdattamaa? On helpompi pitää itseä kiireisenä ja sitä kautta vältellä niitä asioita, joita keho ja mieli yrittävät tuoda esiin. Välillä saattaa hetkellisesti tuntuu siltä, että on helpompi selvitä kun vaikeat asiat pistää taka-alalle tai työntää pois mielestä. Niiden käsittelyn sijaan keskittyy esimerkiksi suorittamaan työtä, koulua, urheilua tai mitä ikinä se kiireisenä pitävä asia jokaiselle onkin. Samalla uskon meidän kaikkien tietävän sen, että mitä enemmän jonkun asian kohtaamista me haluamme vältellä, sen tärkeämpää sen asian käsitteleminen ja aidosti kohtaaminen on.

Tahdotko kuulla Magnesia online journey matkasta enemmän?

Seuraavina viikkoina pääsette kuulemaan lisää näistä festareista sekä ajatuksista mitä matkan varrella herää. Olisipa ihan mahtavaa kuulla jos myös sä olet päättänyt lähteä mukaan tälle Magnesia online journey matkalle! 🙂 Jos sua kiinnostaa kuulla lisää niin painathan postauksen yllä olevaa sydäntä <3 Ja jos oot mukana samalla matkalla, kerro, olisi aivan ihana kuulla <3

Miten sä huolehdit sun hyvinvoinnista?

Ootko huomannut, että välillä me jollain oudolla tavalla vastustetaan niitä asioita mitkä tekee meille oikeasti todella hyvää?

Laura

Tervetuloa mukaan myös IG puolelle @lauraahola <3

Täältä näet myös alkuvuoden postauksen, missä puhutaan siitä kuinka löytää aikaa omalle hyvinvoinnille kun arki painaa päälle 🙂

Heippa,

On kulunut kauan siitä kun viimeksi pääsin blogin puolelle. En oikeastaan keksi siihen parempaa selitystä kuin sen, etten kertakaikkiaan osannut antaa itsestäni mitään sen enempää oudon kevään ja kesän keskellä.

Pakko myöntää, että poikkeustila vaikutti itseeni hyvin paljon enemmän kun ehkä edes osasin aiemmin myöntää. Kun elämässä on tapahtunut paljon asioita ja on menettänyt läheisiä ihmisiä, poikkeustilan epävarmuus menee todella kovasti ihon alle. Ei sen takia, että pelkäisin täysillä omasta puolestani, vaikka jokaisen meistä onkin hyvä olla varovainen, vaan mieltä painoi se kuinka tämä hyvin poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa tiettyihin erittäin suuresti riskiryhmään kuuluviin läheisiini.

Kuitenkin samaa aikaa poikkeustila toi hetken pysähtyä ja todella reflektoida sitä, mikä elämässä on kaikista tärkeintä. Sitä, elänkö todella sellaista elämää mitä haluan elää vai tuleeko mun tehdä muutoksia, jotta voisin elää aidosti onnellisempaa elämää?

Poikkeustila pisti miettimään omaa elämää todella syvältä. Kun asioita todella pysähtyy pohtimaan rehellisesti pystyy huomaamaan kuinka kaikki kokemukset on muokanneet musta sellaisen kuin olen tänä päivänä.

Huomio kiinnittyi erityisen vahvasti niihin asioihin, jotka vaativat käsittelyä ja hyvä niin. Asioita voi tietyn aikaa työntää pois edestä, mutta jos niitä ei suostu kohtaamaan ja käsittelemään alkavat ne rasittaa todella kovasti ja ilmetä erilaisina henkisenä tai fyysisinä juttuina. Jos joku asia on ollut keväässä hyvää niin mahdollisuus pysähtyä näiden vaikeiden asioiden äärelle ja käsitellä niitä. Uskon vahvasti myös siihen, että kun olet valmis kohtaamaan ne asiat, joita et haluaisi kohdata on eteenpäin jatkaminen helpompaa. On vapaampaa hengittää kun pystyy todella myöntämään itselleen sen, että kaikki ei ehkä aina ole ihan niin hyvin kuin haluaisi antaa ymmärtää.

Elämässä tapahtuu menetyksiä, joista alkuun ei tiedä miten selvitä. Omalla kohdallani elämäni suurin menetys on ollut äitini kuolema muutama vuosi sitten. Surutyö on edelleen kesken ja tietyllä tapaa varmasti aina tuleekin olemaan. Äitini oli myös paras ystäväni, jonka kanssa vietimme paljon aikaa yhdessä. Kun asian uskaltaa pikkuhiljaa pienin askelin aidosti kohdata, alkaa hengittäminen olla helpompaa ja pääsee pois siitä, että eläisi vain selviytymismoodissa, mitä itse ainakin tein melkein huomaamattani usean vuoden. Kun uskaltaa myöntää, että sattuu ja ei tiedä mitä tehdä on jo askeleen pidemmällä kun silloin kun sen kieltää. Kevät on ollut ennen kaikkea hyvin opettavaista aikaa itselleni, ja vaikka tunteet on vaihdelleet suuresta epätoivosta isoon kiitollisuuden tunteeseen, on haastava matka tuonut tullessaan myös paljon rauhaa ja selkeyttä, jota olen elämääni jo pidempään kaivannut.

Nyt oli myös oikea aika palata kirjoittamisen pariin ja päästä purkamaan ajatuksia tästä aiheesta. Onko sulla ollut samanlaisia ajatuksia? Kuinka poikkeustila on vaikuttanut sinuun? ❤️

Laura